Tarinoita Y-Hovista
Ensin, vuonna 1948 oli muutama hehtaari kaupungin vuokramaata Ruissalon pohjoispuolella. Ilta-aurinko kun sopi viideltä sulkeville puodinpitäjille.
Sitten oli kasa kipsoja kuusikossa, Juseliuksen paitatehtaan omistajalle kuuluneen porvarishuvlian ympärillä. Mökkikylä kasvoi ja pöheikkö alkoi kukoistaa. Saatiin sähköäkin.
Vuonna 1953 alue laajeni entisestään. " Lounais-Suomen yrittäjäkunnan lomakoti Y-Hovi Ruissalossa saatettu entistä ehompaan kuntoon", kirjoitti Turun Sanomat 9.8.1953.
Seurasi leppoisia vuosia. "Liike-elämän arkitouhuissa rasittuneet liikeapulaiset, yrittäjät, y-naiset ja y-nuoret elelivät mökkikylässään Y-Hovissa. Virkistyivät lepäsivät, harrastivat, hoitivat aluetta, jota muut pitivät pelkkänä kaupungin santakuoppana.
Enää ei voi puhua kipsoista tai hökkelikylästä, vaan toimivasta kesäkeitaasta 20 minuutin päässä Kauppatorilta.
Tarinoita Y-Hovista on Kari Tuomisen toimittama kirja Y-Hovin vaiheista. Kirjasta on ilmestynyt tänä keväänä uusi painos.
Tällä sivulla voi myös tutustua Y-Hovin historiaan sen asukkaiden kertomana. Tarinoita on varmasti paljon ja sivuston toimituskunta ottaa niitä mielellään vastaan.
Vanhoja kuvia Y-hovista (Klikkaa tästä)
Mari-Elina Koli
Villa Y-Hovista ja sen asukkaista
Y-Hovissa on jo ammoisista ajoista lähtien kulkenut perimätieto, jonka mukaan Villa Y-Hovin - tuttavallisemmin Pääkkärin - olisi rakennuttanut tunnettu turkulainen paitatehtailija Juselius. Totta toinen puoli. Ruissalon palstajakokarttaan vuodelta 1917 on merkitty vuokraajaksi Aug. Juselius, jolle oli merkitty palsta nro 112, ns. Y-Hovin vanha puoli. Hän vuokrasi myös palstat 111 ja 110 eli nykyisen Ministerin ja Tuulenpään alueet. Mutta... paitatehtailija Juselius oli etunimeltään Carl Fredrik.
Samaan aikaan Turussa vaikutti muitakin Juséliuksia. August Ferninand (1847-1900) oli hovioikeuden laamanni ja Turun pormestari vuosina 1881-1900, mutta hänenkään kohdalla ei tärpännyt. Vaan vihdoin taisi onnistua: August Artur Jusélius (1857-1925), edellä mainitun veli. Hovioikeudenneuvos, konsuli ja valtiopäivämies August Artur on todellisuudessa Villa Y-Hovin, alkuperäiseltä nimeltään Villa Säternin, rakennuttaja ja ensimmäinen isäntä. Seuraava isäntä sitten olikin Turun Yksityisyrittäjäin Yhdistys ry, vuodesta 1947. Vuokraoikeus ja huvila - sekä puutarhurin asunto (mökki nro 1) ja uimahuoneesta tehty sauna - ostettiin Juseliuksen leskeltä, Anna Juseliukselta.
Tässä August Juséliukselle aikoinaan henkilökohtaisesti kuuluneet virkapuvun hattu ja miekka. Turun Museokeskuksen kokoelmat.
.
August vihittiin v. 1888 Anna Elisen os. Jusélius! (1866-? ) kanssa. Heille syntyi kolme tytärtä, joista kaksi kuoli jo lapsena. Vastaavaa tragediaa oli suvussa koettu aiemminkin; Augustin kolme sisarusta sekä isä menehtyivät punatautiin syyskuussa v. 1857. Tytär Margit Anna Louise (1891-?) ja lääkäri Karl Werner Boije (1875-1935) vihittiin Turussa 21.2.1911.
Huvilan tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä, mutta se esiintyy jo 1890-luvun kartoissa. Arkkitehti on todennäköisesti Karl Victor Reinius, vuosisadan vaihteen huomattavimpia turkulaisarkkitehtejä. Hän on suunnitellut mm. VPK:n talon sekä nyt jo puretut Lindblomin talon torin laidalla ja Antintalon Eerikinkadulla sekä olemassa olevan ns. Juseliuksen talon (Uudenmaan- ja Hämeenkadun risteyksessä), jonka rakennutti asunnokseen se paitatehtailija Juselius.
August Juséliuksen perheen koti sijaitsi osoitteessa Puolalankatu 1, talossa jota kutsuttiin ”Caleniuksen kivimuuriksi” (valmistunut 1888). Asunto käsitti keittiön lisäksi kuusi huonetta ja oli kooltaan n.210 neliötä. Talouteen kuului vähintään kaksi palvelustyttöä. Samassa rakennuksessa muuten sijaitsi em. arkkitehti K.V.Reiniuksen liike Åbo Byggnadskontor -Turun Rakennuskonttori.
Tämä meidän Juséliuksemme harrasti valokuvausta ja pienoismallien rakentamista. Hänen mittava valokuvakokoelmansa vuosilta 1895-1910 on lahjoitettu Åbo Akademille. Turun Museokeskuksen kokoelmissa on hänen 1900-luvun alussa tekemänsä pahvinen Villa Sätern.
Ainut pahvimökki muuten, joka on vielä olemassa. Muut alueen pahvimökit hävitettiin v.1982 mennessä. TMK.
Säternin Sali n. 1900. ÅA.
Mainittakoon vielä, että kaikki edellä mainitut herrat viettivät kesäisin Ruissalossa aikakautensa porvaristolle tyypillistä huvilaelämää. Paitatehtailija rakennutti Villa Carlon (palsta 41) ja Reiniuksella arkkitehtiystävineen oli Auringonsuomus eli Pirunkirkko (30). Velipojan, pormestari Juséliuksen Lahdensuu sijaitsi Saaronniemessä (122, purettu 1960-luvulla).
Posetiivari Säternin edustalla. ÅA.
Näyttääkö tutulta? ÅA.
s / s Nådendal liikennöi Turun ja Naantalin väliä Ruissalon pohjoissalmen kautta. Tässä alus poikkeamassa Säternin laiturissa ehkä vieden isännän kaupunkiin hoitelemaan affäreitään. ÅA.
LÄHTEET
Lindberg, Ernst: I Åbo på 1800-talet.1921.
Perälä, Tauno: Erään asunto-osakeyhtiön tarina. 1988.
Soiri-Snellman, Helena: Ruissalon huvilat. 1985.
Soiri-Snellman, Helena: Brankku. 2012.
Tuominen, Kari: Tapahtumia ja tarinoita Y-Hovista. 2014.
KUVAT
Turun Museokeskus
Åbo Akademin kuvakokoelmat